Kuorosta


Kokkolan Lauluveikot on nuorekas ja virkeä mieskuoro Kokkolasta. Kuoro on perustettu vuonna 1928 ja kuoron toiminta on ollut vilkasta ja katkeamatonta läpi vuosien. Tällä hetkellä Kokkolan Lauluveikoissa on noin 55 aktiivista laulajaa, pääkuorossa n. 35 ja Lauluveikkojen Seniorikuorossa n. 20 laulajaa. Syksystä 2007 lähtien pääkuoro on ollut kahden naisjohtajan käsissä, Mari Sillanpään ja Heli Uusimäen. Lauluveikkojen Seniorikuoron johtajana on vuoden 2018 alusta toiminut Emma Räihälä.

Kuoro esittää musiikkia monipuolisesti perinteisestä mieskuoromusiikista rytmi- ja oopperamusiikkiin. Vuosi 2020 on Kokkolan 400- vuotisjuhlavuosi ja työllistää myös Kokkolan Lauluveikkoja monin eri projektein.

Uusin lisä porukkaan on Hehku ensemble, jossa laulavat kuoromme molemmat nykyiset taiteelliset johtajamme sekä kaksi lauluveikkoa. Lauluveikkojen puolisoiden muodostama Laulusiskot on tärkeä tukijoukkomme mm. viikonloppuleirien ruokahuollossa. Alla tarkemmat esittelyt! 

Kuoron kokoonpanot ja johtajat

Puheenjohtajan mietteitä kevät 2020
Lauluveikkojen johtajien mietteitä kevään 2020 kynnyksellä
Pääkuoron johtaja, Mari Sillanpää
Seniorikuoro
Seniorikuoron johtaja, Emma Räihälä
Ottopojat
Ottopoikien johtaja, Heli Uusimäki
Laulusiskot

Puheenjohtaja Olli Lehtimäki:

     Tervehdys!

 Mieskuoro! Hmm… Mitä se on?

Kun vuonna 2005 liityin ensin sekakuoroon ja samana syksynä myöhemmin mieskuoroon, en tiennyt mitä odottaa. En ollut aikaisemmin edes kuullut mieskuorosta, saati  käynyt heidän konserteissaan. Virheellisesti kuvittelin sen olevan perinteisten suomalaisten kuoroteoksien paatoksellista, jäykähköä tulkintaa. Mutta olin täysin väärässä.

Mieskuorot lokeroidaan usein virheellisesti samaan muottiin, vaikka nykypäivänä voikin kuulla mieskuorolaulussa monenlaisia eri vivahteita; on perinteisiä kansallisromanttisia kuoroteoksia, viihteellistä, humoristista iskelmämusiikkia, jopa operetteja ja oopperaa. Niin ja tämä Karlabi!

Lauletaan a capella, mutta myös säestyksellä, koska kuoroista löytyy myös erilaisten  soittimien taitajia.  

Mieskuorossa öljyiset lanteet keinuvat ja jalka naputtaa tahtia. Silmät loistavat laulun ilosta ja hymy karehtii laulajan tyytyväisillä kasvoilla. Hauskaa pitää olla!! Kokoonpanoja on monia kuten Lauluveikoissakin, aina yli 50 miehen isosta kokoonpanosta tuplakvartetteihin ja kvartetteihin, jotka ovatkin tärkeä osa mieskuoroa. Kvartetti on kuoron pienin kokoonpano, joka pystyy moniäänisesti esittelemään laulujen kauniit harmoniat kuulijoilleen.

Mieskuorossa laulaminen voi olla myös tavoitteellista työtä. Vaikka harrastaminen on vapaaehtoista, se tuo mukanaan taiteellista vastuuta. Pitkät perinteet korostavat tätä vastuuta ja tuovat arvokkuutta ja juhlallisuutta kuorotoimintaan. Mutta ennen kaikkea kuorossa laulaminen on hauskaa yhdessäoloa kavereiden kesken, suoden yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja ilon hetkiä tekijöilleen.

Niinpä haastankin nyt kaikki ne perheenpäät, joilla lojuu sohvan nurkassa laulava ”peruna”. Potkaiskaa miehenne kuoroon, ja voin taata, että elämänne muuttuu.

Pitkistä perinteistä sen verran että Lauluveikot viettää tänä vuonna 92-vuotista taivaltaan. Kokkola täyttää syksyllä 400 vuotta ja myös Lauluveikot ovat tiiviisti mukana näissä juhlissa.

Onnea Kokkola! Ja Hyvä Kokkolan Lauluveikot!

Toivotan hyvää kevättä ja kesää kaikille lukijoille ja tukijoille!

Olli

                       

Kuoronjohtajien tervehdys

 Tänä keväänä juhlitaan 90 –vuotiasta Kokkolan Lauluveikkoja! Samalla täyttyy toinen, hieman vaatimattomampi virstanpylväs, sillä meidän kuoronjohtajakautemme saavuttaa 10 vuoden iän.  Joku jossain on sanonut, että kuoronjohtajalle sopiva kaari yhden kuoron kanssa olisi 7 vuotta. Sen jälkeen ei ole kuulemma enää mitään uutta annettavaa.  Uskaltaisimme olla tuosta eri mieltä. Toki tulee niitä hetkiä, kun tuntuu, että nyt ei enää irtoa mitään relevanttia sanottavaa kuorolle.  Siinä kohdalla avun antaa aika tai kollega.

Me olemme johtaneet Kokkolan Lauluveikkoja yhdessä nämä 10 vuotta.  Lapsetkin on tehty huolehtien, että toinen pystyy hoitamaan kuoron äitiysloman aikana.  Alustava työnjako oli, että Heli hoitaa rytmimusiikin, Mari perinteisen mieskuoromusiikin ja klassikot.  Myöhemmin tuo raja-aita on hälventynyt ja työt on jaettu mieltymysten mukaan, genrestä välittämättä.  Tämä työskentelytapa takaa täyden kollegiaalisen tuen.  Uskaltaisin väittää, että suurimpana hyötyjänä tästä toimivasta ”vaihtelusta” ovat olleet kuorolaiset.  He ovat sopeutuneet erilaisiin johtotyyleihimme ja kehittyneet joustaviksi monessa suhteessa.  Meidän johtajien samankaltainen musiikintaju helpottaa yhteistyötä, eikä laulajan nuottipaperiin tule esimerkiksi monenlaisia hengitysmerkkejä.  Kokkolan Lauluveikoissa yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys on monella tasolla toimivaa. Kulunut vuosi oli lauluveikkoperheelle todella raskas. Saattelimme hautaan useita laulajaveljiä.  Niissä tilanteissa ei johtajatkaan olleet ”töissä”. Laulajan viimeiselle matkalle saattaminen on kunnia-asia, meille kaikille raskas hetki. 

Sellaista elämä on, muuttuvaa, ilosta suruun ja takaisin matkaamista.  Toivotaan, että Kokkolan Lauluveikot pysyisi vireänä ja muuttuvaan maailmaan vastaavana kuorona tulevaisuudessakin, mitä ikinä se eteemme tuokaan.  Haaveissamme on seuraavan kymmenen vuoden aikana matkustaa, kilpailla, harjoitella, toivottaa tervetulleeksi uusia laulajia, konsertoida, nauttia musiikista ja pysyä virkeänä.  Silloin ei satanenkaan tunnu missään!

Heli &Mari


Pääkuoron johtaja, Mari Sillanpää

Mari SillanpääHei! Olen Mari Sillanpää, Musiikin maisteri, laulunopettaja ja kuoronjohtaja. Toimin Lauluveikkojen pääkuoron taiteellisena johtajana.

Toivon, että persoonallisuudessani tulee esiin sosiaalisuuteni, huumorintajuni ja tottakai omat musiikilliset näkemykseni. Musiikin tuomat ajatukseni saattavat olla joskus korkealentoisiakin, mutta olen yrittänyt parhaani mukaan saada koko kuoron samalle lennokkaalle tasolle tilanteen niin vaatiessa. Saatan olla hyvinkin tinkimätön tietyissä asioissa, toivon, että se kantaa hedelmää ja kuuluu kuoron konserteissa.

Toivon, että tulevaisuudessa laulu raikaa yhä komeammin ja komeammin hymyssä suin. Toivon myös, että Lauluveikot saavat jatkossakin lisää innokkaita laulajia tähän iloiseen joukkoonsa.

Mari Sillanpää


 

Ottopojat

Ottopojat

Alunalkaen Ottopojat keräsi kuoron nuoret miehet räväkäksi rytmiryhmäksi joka torstai-ilta. Ryhmän perustajan, Marita Pasasen, loistava idea kutsua koolle lauluhaluisia, laulutaidottomia miehiä synnytti ryhmän, jonka piilossa olleen potentiaalin Marita ja myöhemmin Heli Uusimäki houkuttelivat esiin. Tänään Ottopojat ovat sulautuneet pääkuoroon jatkavat harjoittelua yhdessä pääkuoron kanssa. Kevään ja kesän 2016 Manserock-konsertit tehtiin iloisesti yhteisvoimin pääkuoron kanssa. Samoin panostetaan yhteisesti tulevan syksyn Kokkolan Oopperan oopperagaalaan ja myöhemmin konserttimatkalle Wieniin.


Heli Uusimäki, Toinen pääkuoron johtajista ja Ottopoikien johtaja

Heli UusimäkiOlen Heli Uusimäki, laulunopettaja ja kuoronjohtaja Kokkolasta. Menneisyydestä löytyy instrumenttivalikoimaa saksofonista ja klarinetista viuluun ja pianoon, joista vain viimeksi mainittu on vielä käytössä, valitettavasti. Opetan tällä hetkellä pop/jazz -laulua Kaustisen Musiikkilukiossa ja Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulussa. Kokkolan Lauluveikoissa toimenkuvaan kuuluu Ottopoikien vetäminen ja Marin varajohtajana toimiminen. Olen työnkuvaani oikein tyytyväinen, tunnen olevani omimmillani rytmimusiikin parissa. Minun suurpiirteisyyteeni sopii hyvin epäortodoksiset lyöntikaavat ja rento kuoron edessä oleminen!

Tulevaisuudelta toivoisin, että Lauluveikkoimago raikastuisi entisestäänkin ja että kaikki kotona lymyävät lauluhaluiset miehet uskaltaisivat tulla kokeilemaan tätä uskomattoman antoisaa ja hauskaa harrastusta!

Heli Uusimäki

 

 

Kokkolan Lauluveikkojen seniorikuorolla 20:s toimintavuosi

HUOM. teksti on vanha;
valokuvat on päivitetty 20.11.2014, ne on otettu Seniorimieskuorotapahtumassa 11.10.2014 Helsingissä. Kiitos Aallon Päivölle kuvista!

Kokkolan Lauluveikkojen Seniorit Seniorimieskuorotapahtumassa 11.10.2014 Helsingissä

Kokkolan Lauluveikkojen Seniorit Seniorimieskuorotapahtumassa 11.10.2014 Helsingissä

Kokkolan Lauluveikkojen Seniorit Seniorimieskuorotapahtumassa 11.10.2014 Helsingissä

Kokkolan Lauluveikkojen Seniorit Seniorimieskuorotapahtumassa 11.10.2014 Helsingissä

Kokkolan Lauluveikkojen seniorikuoro aloitti toimintansa vuonna 1994, jolloin eläkkeellä olevia laulajaveljiä oli noin 20. Harjoituspaikkana oli Kokkolan kauppaseura Rantakadulla. Osa Senioreista lauloi myö pääkuorossa ja laulaa edelleenkin laulukunnon ja innostuksen mukaan. Kun omat kauan odotetut tilat saatiin ja sali saatiin remontoitua Pitkänsillankatu 17:stä, seniorit siirtyivät omiin tiloihin, joissa edelleen toimimme. Viime vuonna (2011) seniorivahvuus oli 33 laulajaa. Harjoitusaktiivisuus oli 93 %, joka osoittaa, että intoa riittää!

Seniorikuoro järjesti oman kahvikonsertin Laulusalilla kuoron ystäville ja Laulusiskoille. Juhlistimme myös Anita Pietilän ja Annikki Lehdon syntymäpäiväjuhlia. Perinteisesti olemme osallistuneet muihinkin eläketapahtumiin. Vuonna 2011 lauloimme kaupungin eläkejärjestojen liikuntatapahtumassa Kipparihallilla, Eläkeliiton joulujuhlassa seurakuntakeskuksessa ja pidimme Tervakartanossa itsenäisyyspäiväkonsertin. Omana kuorona tai yhdessä pääkuoron kanssa seniorit ovat ilahduttaneet sairaaloissa, vanhainkodeissa ja eri liikelaitoksissa mieskuoromusiikilla kuulijoitaan

Seniorien kuorotoiminta Suomessa on tällä hetkellä hyvin vilkasta. Mieskuorot järjestävä seniorikuoropäivät joka toinen vuosi eri puolilla Suomea, Viimeksi Tampereeella lokakuussa 2012. Sinne osallistuimme johtajamme Erkki Keskisen ja oltermannimme Taisto Pesosen johdolla. Aikaisemmin olemme osallistuneet Jyväskylän, Turun ja viimeksi kaksi vuotta sitten Porin seniorikuorotapahtumaan.

28.1.-4.2.2013 kävimme matkalla Teneriffalla.

Unto Lahti, Seniorikuoron varajohtaja 25.4.2012


Erkki Keskinen, Seniorikuoron johtaja

Erkki KeskinenOlen Erkki Keskinen, director cantus, syntyperäinen kokkolalainen ja lauluveikko vuodesta 1959 alkaen. Kohta tulee 50 vuotta mieskuorotoimintaa täyteen. Työvuodet toimin luokan- ja musiikkiluokanopettajana kotikaupungissani.

Tällä hetkellä johdan Lauluveikkojen Seniorikuoroa ja vastaan “kaffinkeittäjille” laulettavasta kiitosserenadista. Tarvittaessa pidän stemmaharjoituksia ja tuuraan varsinaisia kuoronjohtajia.

Pidän kuoromusiikista, jossa sekä sävelmä että sanat sopivat yhteen, tukevat toisiaan ja antavat laulajalle ja kuulijalle jotain sellaista, mikä ei heti unohdu. Pyrin kuoroa johtaessani mahdollisimman selkeisiin, rauhallisiin ja pitkiin linjoihin. Ehkäpä monet kuorovuodet ovat tuoneet lisää rohkeutta toteuttaa tulkinnoissa sitä, minkä itse tuntee oikeaksi.

Olen saanut olla kuorossa laulajana, säestäjänä, stemmaharjoittajana, varajohtajana sekä johtajana. Olen kiitollinen, kun olen saanut kokeilla siipieni kantavuutta. Samanhenkisten veljien kanssa työskentely on antanut ja antaa erittäin paljon. “Laulusta me voimaa saamme, laulu syömmet aukaisee”.

Tarkoitukseni on olla mukana kuorotoiminnassa niin pitkään kuin Luoja terveyttä ja voimia suo. Mieluisaa ja palkitsevaa harrastusta ei kovin helpolla jätetä.

Erkki Keskinen

 

Laulusiskot 55 vuotta (teksti Kevään Ääniä -lehdestä v. 2008)

Kylläpä aika vinhasti kiisi, kului siitä jo kymmenvuosia viisi kun Lauluveikkojen puuhanaiset oivan aatteen keksi : Tehdään seura miestemme tukemiseksi ja omankin ilon tuottamiseksi. Niin syntyi Laulusiskojen ryhmä, eikä ollutkaan idea tyhmä. Siitä kehkeytyi sangen puuhakas piiri, ihan oikea elämän eliksiiri.

Oli touhua, askarta monenlaista. Mukaan liittyi monta uutta naista. Kaasulla lyseolla ”kaffet” keitettiin, ja miehille ylös rappuja kannettiin. Myyjäisiin mattoja värkättiin, ja moniin messuihin liityttiin. Kun myynneistä jotain netottiin, sillä Lauluveikkoja tuettiin. Veikkojen kanssa myös matkattiin, ihan Amerikan maahan tutustuttiin. Joskus myöskin tehtiin ”tyttöjen” retki, kun siihen löytyi sopiva hetki. Kerran Tukholmaankin matkattiin. Linnan pihalla Bertil bongattiin. Kyllä naisten tunnelmat nousivat tähtiin, kun ihan oikea prinssi nähtiin. Ikimuistoiset ovat myös teatterimatkat, muotinäytökset ja yhdessä nautitut ”safkat”. Mutta parasta olleet on yhteiset illat. Siellä luotu on elinikäiset sillat.

Ajan saatossa on koettu ilot ja surut. On saatu ja jaettu onnen murut. Luonut tummat juovat on ajan virtaan, kun viimeiset lankansa elon pirtaan luo sisko tai veikko ajallaan ja joukosta ainiaaks` poistuu. Elonlaki joka iäti toistuu!

Niin vierivät vuodet, ja vaihtuvat vaiheet. Laulusiskoille tuovat ne uudet aiheet. Jatkamme matkaa joukolla tällä. Mukaan pääsee seuraamme liittymällä. Tervetuloa uusien laulajain naiset, teillä aatteet on tuoreet ja erilaiset. Kun yhdessä jaamme tiedon ja taidon, luoda kanssanne voimme yhteyden aidon.

Kiitokset SISKOT kaikille meille ja ONNEA matkaan tuleville teille!


Päivitetty 15.7.2016 / Hannu T.